Nupoutus
Suomessa syntyy vuosittain yli 300 000 vasikkaa, joista suuri osa nupoutetaan. Nupoutus suositellaan Suomessa tehtäväksi paikallispuudutuksessa. Vaikka nupoutuksessa syntyy vasikalle 3. asteen palovamma, nupoutusta suositellaan usein, sillä se lisää karjan kanssa työskentelevien ihmisten työturvallisuutta ja vähentää eläinten toisillensa sarvillaan aiheuttamia vammoja.
Nupoutus
Alle kuukauden ikäisen vasikan saa lain mukaan nupouttaa pätevä henkilö. Pätevällä henkilöllä tarkoitetaan sellaista henkilöä, joka omaa riittävän nupoutustiedon ja –taidon. Yli kuukauden ikäisen vasikan saa nupouttaa ainoastaan eläinlääkäri. Nupoutukseen saa käyttää Suomessa vain kylmä- tai kuumapolttoa, käytännössä lähes aina käytetään kuumapolttoa. Yleisin väline on sähkökäyttöinen nupoutuskolvi. Missään tapauksessa sarven aihetta ei saa tuhota millään syövyttävällä aineella.
Koska nupoutus on selvästi kivuliasta, olisi nupoutettavalle vasikalle annettava paikallispuudute. Puudutteen lisäksi vasikka voidaan myös rauhoittaa ja kipulääkitä. Vasikan nupoutuskivun hoitaminen on tärkeää.
Nupoutuskipu
Vasikoiden kipulääkityksen tarpeellisesta kestosta nupoutuksen jälkeen ei ole riittävästi tietoa. Myöskään ei ole tutkittu, miten varhainen kipukokemus vaikuttaa tuotantoeläinten myöhempään elämään. Kehittyvät aivot ovat herkkiä erilaisten ympäristötekijöiden vaikutukselle ja varhaiset kokemukset muokkaavat yksilön myöhempää käyttäytymistä ja stressinsietokykyä. Varhaisessa kehitysvaiheessa koettu voimakas tai toistuva kipu muuttaa yksilön myöhempää kipukokemusta. Aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet kuitenkin vain 1-2 pv kestävään kipulääkitykseen.
Tässä tutkimuksessa selvitetään kuinka pitkään vasikat tarvitsevat kipulääkettä nupoutuksen jälkeen.
Hyvinvointia tieteellisesti mitattaessa selvitetään mm. minkä biologisen hinnan yksilö maksaa ympäristöön sopeutumisestaan: Minkä biologisen hinnan vasikat maksavat nupoutuksesta tai hoitamatta jääneestä nupoutuskivusta?
Voimme ymmärtää vasikoiden hyvinvointia entistä paremmin tutkimalla niiden unta.
Tuotantoeläinten unesta ja kivusta ei ole tehty tieteellisiä tutkimuksia
Koe-eläimillä ja tietyillä villieläinlajeilla uni- tai aktiivisuusrytmit toimivat eläinten ympäristöön sopeutumisen mittarina. Pikkuvasikoiden lepoaika, lepojaksojen pituus ja lukumäärä ovat kuitenkin hyvin muuttumattomia, eivätkä sen vuoksi toimi herkkinä ympäristöperäisen stressin mittareina Unijaksojen lukumäärä tai pituus sitä vastoin voisi ilmentää vasikoiden ympäristöön sopeutumista. Useat muut ympäristötekijät, kuten vasikoiden siirtely, lattiamateriaali tai seura vaikuttavat vasikoiden uneen kuten myös ternimaidon juottotapa ja emän seura. Voimakas kipu sirpaloittaa unta, mutta kivun ja unen suhde on kahtalainen; kipu heikentää unen laatua ja unen puute voi puolestaan vahvistaa kipukokemusta.
